perjantai 11. maaliskuuta 2016

Se toimii!


Kotiviiniä? (ei, emme käytä alkoholia) Vaipparoskis? (ei, vaikka oli aiemmin likavaippojen säilytyksessä kyllä) Mikä ihme tämä on?

Sisäkomposti!

Ulkokompostorimme sanoi itsensä irti ja vetäytyi syväjäähän odottamaan kevättä. Meillä biojätettä tulee varsin iloiseen tahtiin johtuen ruokavaliostamme, joten jotain piti keksiä. No, jos totta puhutaan niin tämä oli jo kolmas kerta kun virittelimme saavikompostorimme tulille. Sanoisin että tällä kerralla olemme onnistuneet parhaiten. Kolmas kerta toden sanoo, vai miten se meni!

Näin se toimii:

Pohjalle reilu kerros hyvin imukykyistä kuiviketta. Kuivikkeen tarkoitus on imeä kompostimassasta erittyvät suotonesteet (jotka yleensä ulkokompostissa valutetaan erilliseen kanisteriin tai maahan). Meillä taitaa olla tällä kerralla kuivikkeena höylälastua jota perinteisesti pidetään huonona vaihtoehtona kompostiin. Mielestäni pohjakuivikkeen materiaalilla ei ole niinkään väliä, sillä sen tehtävänä on vain imeä prosessin aikana erittyvät nesteet, ei osallistua varsinaisesti kompostointiprosessiin.

Pohjakuivikkeen päälle kompostoitavaa ainetta kerroksittain kuivikkeen kanssa. Tarkkoja määriä en osaa sanoa, mutta sormituntumalta sanoisin että kerroksia on parempi olla liikaa kuin liian vähän. Jos biojätettä menee oikein paksuksi kerrokseksi niin se ei kompostoidu näin pienessä yksikössä kovinkaan tehokkaasti.

Saavi täytetään kerroksittain, ja päälle laitetaan taas paksusti kuiviketta. Meillä on taas sitä höylänlastua sillä muuta ei ollut just silloin saatavissa. Lopuksi vielä rakollinen aamuvirtsaa päälle! :D

Aiemmista kokeiluista viisastuneina olemme tämän jälkeen nostaneet saavin lämpimään lattialämmityksen päälle. Lämpö on erittäin tärkeää kompostoitumisen kannalta, ja mitä tasaisempi (ja alakautta nouseva!) lämpö, sen parempi. Aiemmin on testailtu mm. aurinkoisessa paikassa pitäminen, samoin pannuhuone, mutta kokemukset eivät ole olleet näin hyviä. Siispä meidän saavi pönöttää vessassa :D

Seuraavaksi tärkein asia näin pienen kompostin (30 litraa) kanssa on "hauduttaminen". Vastoin perinteisiä ohjeita, pientä saavikompostia ei kannata sekoittaa. Sekoittaminen viilentää turhaan näin pientä laitosta, ja muutenkin mielestäni massaa kannattaa "peukaloida" mahdollisimman vähän. Kerrokset sekoittuvat vain turhaan ja mikrobisysteemi menee sekaisin.

Kompostin toimivuutta kannatttaa seurata lämpömittarilla. Oma nenäkin harjaantuu kyllä varsin toimivaksi mittariksi. Mädäntyvä komposti on kylmä (alle 20 astetta) ja haju paha. Käynnistyvä komposti nostaa lämmöt reilusti yli 20 asteeseen ja tuoksu on pari päivää sellainen hieman imelä. Ei mielestäni mitenkään häiritsevä. Käyvä komposti on jo melko "kuuma" (meillä nyt melkein 40 astetta pinnasta mitattuna) ja hajuton.

Siinä se saa nyt käydä kunnes a) pinta on laskenut sen verran että sinne saa uutta tavaraa sisään tai b) kevät tulee rytinällä ja ulkokompostorimme hyrähtää käyntiin ja kippaamme tämän erän entisten kaveriksi. Lopulta tämä saavillinen päätyy kuitenkin ulkokompostoriimme, joten mikään loppuelämän ratkaisu tällainen ei ole. Mutta hyvä vaihtoehto silloin kuin ulkokompostori on täynnä ja jäässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti