keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Talven iloja


Normaalit ihmiset lenkkeilevät tiellä ja lenkkipoluilla, me kuljemme lumikengillä umpimetsässä :) Kolmen ison ja huonokäytöksisen energisen koiran kanssa remmilenkkeily tienlaidassa on kaikille osapuolille silkkaa kidutusta, joten miksi tehdä elämästä vaikeaa kun voi lähteä metsäänkin?



Kantoreppua, -rinkkaa ja -liinaa lenkkikäytössä testailtuamme totesimme ne talvella hieman haastaviksi lämmön kannalta. Joko kantajalla oli mahdoton hiki, tai lapsella jääkylmät raajat. Lopulta päädyimme tilaamaan Fjellpulken-ahkion Xxl-verkkokaupasta (jossa sattuu nyt olemaan vielä järjettömän hyvä alennus ahkiosta!).

Jo nyt, viikon käytön jälkeen voimme todeta että tämä ahkio menee kirkkaasti kärkikolmikkoon "tarpeellisin lastentarvikkeemme"-kategoriassa. Olemme käyttäneet tätä kuluneen viikon aikana enemmän kuin lastenrattaita. Tarkemmin ajateltuna en ole tainnut tämän saapumisen jälkeen tehdä ainuttakaan vaunulenkkiä tienlaidassa. Olemme käyneet lähes päivittäin joko hiihtämässä tai lumikenkäilemässä.


Ahkiopaketin mukaan tuli itse ahkio (sis. suojapeitteen ja tuulensuojavisiirin), aisat ja vetovyö/-valjaat. Ahkio piti kasata itse, mutta se kävi alkuihmettelyjen jälkeen aika helposti. Ahkiossa on säädettävä selkänoja, me pidämme sitä vielä makuuasennossa sillä vauva tykkää ottaa kunnon päiväunet kun pääsee ahkion kyytiin. Lisäsimme ahkion sisälle vielä vaunujen kantokopan/lämpöpussin ja lampaantaljan tuomaan tukevuutta ja lämpöä. Kylmä ei ole tullut, joka kerran jälkeen olemme nostaneet ahkiosta oikein lämpimän poikasen jonka varpaat suorastaan hikoilevat.


Ahkion vetotuntuma oli meille aluksi pieni yllätys. Olin kuvitellut että ahkio tulisi vähän kevyemmin perässä, mutta ei se kyllä anna kovinkaan paljon "ilmaiseksi". Joka askeleella ahkiota täytyy "raahata" perässä, se ei kyllä luista juurikaan. Varsinkin hiihtoladulla olisin kaivannut ahkion pohjalle jonkinlaisia suksia. Nyt ahkio tulee perässä pohjansa varassa luistamalla, ja kitka on melko iso. Kaikkeen tietysti tottuu, mutta mitenkään huomaamaton perässä kulkeva pulkka tämä ei ole. Onneksi mieheni on innokas pulkanvetäjä, minä saan keskittyä vain omaan etenemiseeni!

Ahkio ansaitsee erityiskiitoksen erittäin hyvin toimivista kaatumissuojista (nuo mustat listat ahkion kyljissä). Eipä ole vielä tullut sellaista kohtaa missä ahkio edes meinaisi mennä nurin! Ja tätä käytetään sentään umpimetsässä ojanylityksineen päivineen :)


Ensi viikolla ahkio pääsee tositestiin, sillä muutamme karavaanin viikoksi Lappiin! Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, luvassa on päivittäisiä retkiä tunturimaastossa.

5 kommenttia:

  1. ...ja muuta en sitten nähnytkään kuvissa...siis muuta, kuin tuon suloisen tuttisuun♥♥
    Täällä ei paljon ahkioilla olisi käyttöä.

    VastaaPoista
  2. Tuollainen olisi kiva omistaa! Pystyykö sen pohjaan laittamaan luistoa niinkuin suksiin? : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi krääh, miksi mulle ei tule ilmoitusta sun kommenteista? Kaikista muista kyllä! Sama ollut jo aiemminkin. Tässä on sellaiset pienet jalakset, tai siis ohuet kiskot joiden päällä tämä kulkee. En usko että saa voideltua. Kunnon sukset alla olis kyllä niiiiin hyvät luiston kannalta!

      Poista
  3. Onpa näppärän näköinen ahkio! Tosin meidän perheessä sillä varmaan olisi harvoin käyttöä. Oli niin ihania kuvia, että saivat kuvittelemaan meidän perheenkin metsän keskelle hiihtelemään =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän parisuhde ajautui melkein kriisiin kun ei päästy syksyllä ja alkutalvesta kunnolla metsään samaan aikaan :D Nyt täytyy vähän satsata näihin liikkumisvälineisiin niin päästään taas ulkoilemaan porukalla. Suosittelen! :)

      Poista