lauantai 2. tammikuuta 2016

Mitä kuuluu, dieetti?

Lokakuussa, pari kuukautta sitten olin aloittamassa uutta elämää intoa puhkuen. No, kuinka kävi? Kävi vähän huonosti, sillä maidontuotanto koki pienen notkahduksen lisääntyneen aktiivisuuden ja niukempien kaloreiden myötä. Siitä sitten seurasi kauheat rintaraivarit, syömistä aktiivisesti vastustava lapsukainen ja hermorauniota muistuttava äitee. Päätin silloin lykätä projektia myöhempään ajankohtaan, odottamaan suositeltua 6 kk:n imetystä. Pieniä parannuksia taisin kuitenkin (yrittää) tehdä elintapoihini.

Joulukuun puolivälissä koin jonkinlaisen valaistumisen ja voimaantumisen. Jouduin tosissani kysymään itseltäni haluanko edelleen olla hirveässä sokerikoukussa jatkuvaa väsymystä ja pahaa oloaan kärttyävä naishirviö, vai olisiko mahdollisesti aika palata takaisin siihen normaaliin tilaan, olemiseen ja terveelliseen elämään. Vastaus oli aika helppo, jotain tarttis teherä! Pieni summa rahaa livahti Sulamon tilille, ja siinä minulla oli taas silmien edessä vanha, tuttu "oman elämäni nettivalmennus". 

Lähipiirissä ihmetystä herätti vain ajankohta, "miksi juuri ennen joulua?". Niin. Olisinko jotenkin paremmassa kunnossa, hoikempi ja energisempi jos olisin vetänyt koko joulukauden suklaata silmät ja suut täyteen ajatuksella "jouluna saa syödä mitä vaan"? Uskallan väittää että selvisin joulusta pienemmillä vaurioilla juuri siksi että olin aloittanut ruokien merkkailun jo ennen joulua. Joulun ja vuoden vaihteen väli oli vähän mitä sattuu, mutta suuret linjat pitivät :) Ulkoilua lähes joka päivä syömisten vastapainoksi.

Lisämotivaatiota sain tilaamalla toivomalla itselleni lahjaksi uuden sykemittarin. Vanha Forerunner 110 oli muuten vielä aivan iskussa, mutta tiedostojen siirtäminen Garminin uudistetuille sivuille oli tehty entistä hankalammaksi, jos ei jopa mahdottomaksi. Nykyisin dataa tallentaa Forerunner 220, joka siirtää tiedot ilman napin painallusta puhelimeni kautta Garminin sivuille. Tai siis pitäisi siirtää, yhteys vaan takkuaa aika usein.. No, toimii kuitenkin loistavasti verrattuna edellisen mittarin kanssa säätämiseen :) 

Kuva täältä

No, entä se painokehitys?


Alku oli huimaa, ehkä jopa liian huimaa. Sitten tuli joulu ja menkat. Mutta taas ollaan raiteilla ja suunta on alaspäin. Enää 8,5 kg jäljellä! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti