torstai 19. marraskuuta 2015

Puolivuotias


Meidän pieni täyttää tänään puoli vuotta! Taitoina löytyy kääntyminen molempien kylkien kautta mahalleen. Ja mahdoton määrä juttelua omalla kielellä <3 Yöt Poikanen nukkuu pääosin hyvin, pari syöttöä ja väliajat unessa. Hampaita odottelemme vielä. Kiinteitä ruokia on maisteltu n. 1.5 kuukauden ajan, vauva on todella hyvä syömään! Nykyään ohjelmistoon kuuluu aamupuuro ja päiväruoka. Imetystä jatkamme edelleen :)

maanantai 16. marraskuuta 2015

Joulupukin apuri

Päätin hiukan avustaa joulupukkia ja virkkasin pienelle sukulaistytölle nuken kantokopan. Ohje löytyi Paapon blogista ja tarvikkeet (Esteri ontelokudetta vajaa kilo) hain Paapon putiikista. Aika ihana tuli, vaikka itse sanonkin! :)

perjantai 13. marraskuuta 2015

Esittelyssä soivat laulukirjat


Ihan ensimmäisessä hengenvedossa totean, että tässä EI ole kyseessä minkäänlainen kaupallinen yhteistyö :) Ihan itse olen laittanut kyseiset n. 75 euroa kirjoihin kiinni. Siksi voinkin arvioida ne ihan rehellisesti ;)

Kaapistamme löytyy tällä hetkellä Soiva laulukirja, Joulupukin soiva laulukirja sekä Herra Hakkaraisen soiva iltalaulukirja. Kirjakohtaista arvioita luvassa alempana :)

Ensimmäisenä, hyvin pian vauvan syntymän jälkeen meille hankittiin tämä Soili Perkiön toimittama Soiva laulukirja (kust. Tammi, 2013). Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tämä on näiden soivien kirjojen uranuurtaja :)

Kirja käsittää 50 suomalaista lastenlaulua, enimmäkseen kansanlauluja ja -sävelmiä kuten Ukko Nooa ja Pieni nokipoika. Mukana on lisäksi muutama Perkiön oma laulu, kuten Väriarvoituksia ja Metrolla mummolaan. Mielestäni valikoima on hyvä, tässä on kivoja "peruslauluja" joita on helppo laulaa vaikka ei olisikaan niin kokenut laulaja :)

Musiikillisesti taas tämä kirja on suoraan sanottuna melko tylsä. Tosin tässä kohtaa täytynee varoittaa sen verran että itse ammattitason muusikkona tulee kuunneltua säestyksiä ja taustoja hiukan eri korvalla kuin esim. mieheni jolle ei ole ihan niin tarkkaa korvaa suotu. Joidenkin laulujen kohdalla säestys on suoraan sanottuna epäonnistuneen hidas ja laahaava. Esim. Oravan pesää ei vaan jaksa laulaa koska säestys on vaan niin jankkaava ja hidas. Kaunis tietysti kuunneltuna.

Toisaalta taas erittäin yksinkertainen pianosäestys ja melodian korostaminen on ainakin meidän taloudessa parantanut huomattavasti sen heikomman osapuolen laulutaitoa ja oikeaan nuottiin osumista, joten tämä kirja on ehdottomasti sopivin tästä porukasta nimenomaan vähemmän laulaneelle.

Suurin bonus tässä kirjassa on All-toiminto, jolla saa putkeen pyörimään kaikki 50 laulua. Tätä käytetään meillä vauvan rauhoitustoimintona jos illalla meinaa ns. palaa sulake.

Seuraavaksi meille kotiutui Katariina Heilalan toimittama Joulupukin soiva laulukirja (kust. Otava, 2014).

Tarjolla on 43 erilaista joululaulua hauskoine sovituksineen. Valikoimaa löytyy laidasta laitaan, mukana on niin hartaita ja perinteisiä joululauluja kuin iloisia tontturallejakin. Itse en ole koskaan ollut mikään suuri tonttulaulufani, joten tässä on useampi uusi tuttavuus myös minulle!

Tämän kirjan säestykset ovat paikoin varsin vauhdikkaita, syntikkaa ei ole säästelty ja rytmejä on käytetty kivasti. Isot pisteet kirjantekijöille tyylikkyydestä, hartaammat joululaulut on säestetty asiaan kuuluvalla hartaudella kun taas iloiset tonttulaulut ovat reippaampia ja säestyksissä kuuluu mm. hanuri. Toisaalta taas amerikkalaiseen kansanlauluun pohjautuvassa tonttulaulussa kuuluu banjon ääni. Kivoja pieniä yksityiskohtia! :) Muutenkin eri soittimia (tai niiden ääniä syntikasta..) on käytetty runsaasti.

Kirjasta löytyy muutama laulu joka haastaa kokeneemmankin tyypin ja paikoitellen sitä jopa unohtaa laulavansa vaan yksinkertaisen koneen johdolla. Musiikillista korvakarkkia tarjoilee Joulupukin maa, todelliseen taitotestiin hyppymerkkeineen kaikkineen pääsee laulun "Pukki tietää" kanssa. Kivan, raikkaan tunnelmapläjäyksen tarjoilee Laaksosen Lumivalkeaa, joka antaa mahdollisuuden laulajalle ihan oikeaan tulkintaan, tekstiä kun on :)

Miinusta tämä kirja saa paikoitellen epäselvästi kuuluvasta melodiasta ja erittäin huonosti käytettävästä soittokoneesta. Hyvä ettei purettu koko laitetta atomeiksi kun kaksi aikuista yritti saada tätä käyntiin. Noh, olihan se painettuna käyttöohjeeseen, mutta... Tässä kirjassa on joka tapauksessa tosi jäykät painikkeet, en tykkää. Lisäksi melodian voimakkuus on aina oletuksena täysillä.



Kolmikon tuorein tuttavuus on Maarit Pyötsiän toimittama Herra Hakkaraisen soiva iltalaulukirja (Otava, 2015).

Tämä kirja sisältää 50 suurilta osin tuttua lastenlaulua, osa enemmän iltalauluja ja osa muuten vaan hauskoja lastenlauluja. Valikoima on mielestäni kattava, löytyy uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa. Tässä on eniten sellaisia hauskoja lauluja joita olen itsekin laulanut paljon lapsuudessani, kuten Ihme ja kumma, Etkö ymmärrä, Pienelle pajulle jne. Liekö olleet aikoinaan minun 1.-2.-luokan musiikinkirjan hittitavaraa!

Kirjassa on todella laadukkaat säestykset, ja sovitukset saavat paikoitellen kovemmankin kriitikon jalan vipattamaan. Yksi oma (ja Poikasen myös!) suosikkini on Saku Sammakko jossa on jotenkin niin tarttuvan iloinen säestys että sitä ei vaan voi olla kuuntelematta vaikka en laulusta muuten niin kauheasti välitäkään. Soittimia ja erilaisia soundeja on käytetty monipuolisesti ja laadukkaasti, välillä tosin melodia tuntuu hukkuvan meiningin alle. Se onkin ehdottomasti tämän kirjan miinus jos ajatellaan aloittelevaa laulajaa. Esimerkiksi Päivänsäde ja menninkäinen on soitettu niin hentoisella kellopelillä että melodiaa voi olla haastava seurata jos ei pysy mukana pelkän sointusäestyksen matkassa. 

Plussaa kirja saa alkusoitoista, ne johdattelevat kivasti oikealle sävelkorkeudelle. Nämä alkusoitot puuttuvat kokonaan Soivasta laulukirjasta. Samalla kirja saa myös miinusta välikkeistä säkeistöjen välillä ja alkusoiton jälkeen. Edelleen turhan haastavia aloittelijalle. Pirteitä ne toki ovat ja tuovat lisäväriä. Toinen miinus tulee oktaavihypyistä melodiassa, samat perustelut kylläkin suuntaan jos toiseen kuin välikkeillä. Ymmärrän ja en ymmärrä, johtavat helposti harhaan jos ei ole kovin kokenut laulaja.

Yhteenvetona nämä kaikki kolme kirjaa puolustavat hienosti paikkaansa siinä tehtävässä mihin ne on tehty, tukemaan perheiden yhteistä lauluharrastusta :) Itse kirjoitin omat arvioni pelkästään aikuisen näkökulmasta, meillä kun lapsen taholta tyydytään vasta heiluttamaan jalkaa rytmissä :) Lisäksi omat arvioni ovat tosiaan aika "ammattilaispohjalta", joten ihan "tavallinen" lapselleen laulava äiti tai isä ei välttämättä edes huomaa kaikkia asioita joita tässä kritisoin :) Ihania kirjoja kaikki kolme, ovat meillä kovassa käytössä!

torstai 12. marraskuuta 2015

Kangasholistin tunnustukset

Ennen lasta en kauheasti ommellut mitään. Lapsen myötä homma jotenkin räjähti käsiin, ja nykyään ompelen paljonkin :) Ja koska ompeluun tarvitaan kangasta, niin...

On Noshia ja on Paapiita. Sarjassamme asioita "ja minä en sitten koskaan.." No eihän näitä kuoseja voi vastustaa..


Puumattakaan näistä joustofroteista! Näihin olen aivan täysin hurahtanut! Huhhuh.. On se vaan niin että kivoista kankaista on kiva ommella! :)

perjantai 6. marraskuuta 2015

Alasajoa

Aika usein ja yhä enenevässä määrin huomaan haikailevani yksinkertaisemman elämän perään. Ajatus töihinpaluusta ahdistaa, on siellä nykyään niin hullu meininki, huoh.. Raha ei kuitenkaan kasva puussa, joten "jotain tarttis tehdä".

Haluaisin yksinkertaistaa tätä elämää, hankkia kanoja, lihakaneja, lampaita. Lisätä omavaraisuutta, kasvattaa ruokani ja vetää jatkossakin aamulla villasukat jalkaan.

Mikä tämän sitten estää, vai estääkö mikään? Ensimmäinen puute taitaa olla raha. Minä olen tässä taloudessa se vakituisesti työllistetty, isännän työt on aina suuri mysteeri. Tähän asti töitä on löytynyt, mutta kun.. En ole ainut joka meillä haaveilee tästä "alasajosta", ja "puuhastelulle" tarvittaisiin varmaan rahoittaja! Helppoa kai olisi jäädä vaikka kotihoidontuelle hoitamaan lasta ja elukoita jos mies toisi rahan pöytään. Vaan kun mieskin haluaa jäädä kotiin! Haaveilee kylläkin jonkinsortin yritystoiminnasta. Ei kai kaksi ihmistä voi jäädä kotiin haaveilemaan (ilman että nostaa sosiaalitoimiston tukia)?

Toinen estävä tekijä on tila. Asumme kyllä tällä hetkellä isoa omakotitaloa, mutta tämä ei ole oma. Yhdellä puhelinsoitolla tämä voisi olla oma, mutta kun en tiedä onko tämä se meidän mansikkapaikka. Tai asummeko ylipäätään seudulla johon haluamme juurtua ja jossa haluamme lapsemme kasvattaa. Isosta tontista huolimatta tästä paikasta ei ole haaveideni pientilaksi. Lisäksi minulla on jo nyt viha-rakkaus-suhde tähän taloon. Keskuslämmityksen puute yhdistettynä näihin neliöihin on saanut minut lisäämään harrastusteni perään uuden harrastusmuodon - lämmittämisen. Kivahan se on laitella tulet aamulla takkaan, mutta sitoohan tämä ihan uudella tavalla kotiin.

Isoja asioita ja ratkaisuja mietittäviksi, vielä kun voisi muuttaa käytäntöön :)

torstai 5. marraskuuta 2015

Päivän väri?



Se on punainen, se on punainen, se väri on punainen!

Hyödynsimme (ihan itse ja omilla rahoillamme! ;)) Stokken kampanjan ja tilasimme jo valmiiksi odottamaan punaisen syöttötuolin pehmusteineen päivineen. Pojalle punainen? No tietenkin! Mätsää sisustukseen ja on kivan pirteä :) Vielä pitää hetkinen odottaa (ja ehkä kuunnella meidän tapauksessa myös lääkärin mielipide asiasta) ennen kuin siirymme pöydän ääreen syömään kuin isot Poikaset :)

Toisessa kuvassa sitten tämän viikon kirppislöytö! Lasten pussilakana jo pitkään himoitsemassani kuosissa hintaan 2 euroa! Aivan ehjä ja siisti. Kyllä sitä voikin tulla materiasta onnelliseksi ;)

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Tikusta asiaa

Tänä viikonloppuna me olemme olleet ahkeria! Iso talo vaatii paljon energiaa pysyäkseen lämpimänä. Meillä lämmitetään kahdella takalla, joten puun määrä on hillitön.. Itse tehdyt puut eivät ehtineet vielä kuiviksi (noh, se nyt ei tullut yllätyksenä), joten tilasimme talven varalle ison lastin kuivaa klapia.

Tarjolla on siis ollut toiminnallista koko vartalon treeniä kohtuullisen kovalla kuormituksella :D Eipä ole tarvinnut tarttua tankoon ja painoihin.

Keli suosi ja aurinko paistoi, ihana ilma!

Vielä olisi purkamista.. paljon!

Pinoaja työssään :)

Minun urakkani, kesällä tehdyt puut häkeistä latoon

Aina ei voi onnistua! ;)

Poikanen on vihdoin tajunnut 3 tunnin unien terapeuttisen vaikutuksen