sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Mitä kuuluu?

Tänne kuuluu oikein hyvää! :) Ehjät yöunet ovat palanneet (no, yhden pysähdyksen taktiikalla mennään), lonkkasäryt ovat poissa (kiitos imetystyynyn!) ja olen virkeämpi kuin viimeisen 32 viikon aikana yhteensä :) Liikunta on jälleen mukana kuvioissa suunnistuksen merkeissä :D 

Työpäiviä on jäljellä kokonaiset 12 kappaletta, huhhuh! En millään malttaisi lopettaa työntekoa sillä todellakin nautin työstäni. Olen jo hätkähtänyt miettimään että mitä minä sitten teen? Laskettuun aikaan on äitiysloman alkaessa vielä kuukausi, ja jotenkin minulla on sellainen olo että poikanen ei yksiöstään liikahda ennen juhannusta. Ne kuuluisat pienet vaatteet ja kestovaipatkin on jo pestynä, silittää tietysti vielä voisi. Vaikka ei kai siinäkään ihan kuukautta mene.. ;) Ehkä vähän lisäsisältöä elämään tulee muuton myötä. Vappuna olisi tarkoitus vaihtaa osoitetta isoon omakotitaloon, jes! Meneehän siinä tietysti oma aikansa kun laittelee kotia kuntoon, mutta muutamme kuitenkin 2 viikkoa ennen äitiysloman alkua ja ajatuksena olisi saada muuttotunnelmat raivattua aika nopeasti.

Maha kasvaa juuri sopivilla käyrillä. Pientä lisähuolta on tuottanut sitkeästi poikittain viihtyvä tai korkeintaan viistossa tarjonnassa käväisevä poikanen. Saisi jo kääntyä oikeaan asentoon! Olen kieltämättä pohtinut onko liikkumiseni ja olemiseni näin helppoa vauvan asennosta johtuen. Voisi olla vähän eri tunnelma kulkea pitkin metsiä jos haaroissa painaisi appelsiini. Jos vauva ei käänny ja ankkuroidu lantioon, pohdintana on varmaankin sitten sektion mahdollisuus, sillä ulkokäännökseen en kovin mielelläni lähde. Kaikista mieluiten synnytän alakautta ja lääkkeitä vältellen, mutta tilanteen ehdoilla mennään. Kolme viikkoa seuraavaan lääkärineuvolaan jossa ilmeisesti asian suhteen laitetaan lähetettä eteenpäin, jos tarve on.

Näihin tunnelmiin, rv 32+2 :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti