sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Ei sairaana vaan raskaana

Sanovat että raskaus ei ole sairaus, ja osaltani voin tämän ajatuksen allekirjoittaakin. Tosin sillä sivuhuomautuksella, että raskauteen liittyvät erilaiset vaivat saattavat ajaa ihmisen sairauden partaalle. Tai hulluuden.

Viimeiset 13 viikkoa olen herännyt joka yö n. tunnin välein lamauttavaan kipuun. Joku hermo lonkassani (siis monikossa, lonkissa) jää puristuksiin ja aiheuttaa noh, hermosärkyä ja puutumista varpaisiin asti. Ongelmaan auttaa kääntyminen toiselle kyljelle, ja uni (ehkä) jatkuu (jossain vaiheessa) kunnes n. tunti on taas kulunut ja heräät helvetilliseen kipuun. Toistetaan X kertaa yössä, herätyskellon soittoon asti.

Kuluneella viikolla ongelma paheni, sillä se uni ei enää jatkunutkaan. Lisäksi tämä jo pidempään jatkunut heräily on alkanut tuntumaan päänupissa, aivotoiminta muistuttaa erehdyttävästi kaurapuuroa. Aloin olla jo aika kypsä koko touhuun ja mietin kauhulla edessä olevia viikkoja, se unen laatu kun ei yleensä muutenkaan parane loppua kohti.. Joku konkarimamma voi tietysti näppäränä heittää tähän se ikuisen "odotas vaan kun se lapsi on syntynyt eikä anna nukkua ollenkaan"-heiton. Puolustukseksi voisin sanoa, että silloin en ajatellut olla aktiivisesti työelämässä mukana ja yrittää pitää kaikki ohjakset käsissä.

Väsymys on luonnollisesti heijastunut koko muuhunkin elämään. Mies on joutunut huolehtimaan koirat ja minä olen ollut kipeä, väsynyt ja vetämätön. Oikein unelmavaimo. Onneksi ymmärrystä, joustoa ja rakkautta on riittänyt.

Muutama yö sitten sain pitkästä aikaa nukuttua koko yön ilman kipuja. Heräsin aamulla virkeänä, tein kaksi eri lenkkiä koirien kanssa ja nautin selvähköstä aivotoiminnasta. Päivällä korjasin vielä oloani parin tunnin päikkäreillä. Tältäkö minusta on tuntunut ennen näiden kipujen alkamista? Olen kuin eri ihminen.

Jos toinen kolmannes meni sumussa, menisikö tämä viimeinen kolmannes sitten ilman kipuja?

1 kommentti:

  1. Tsempit sinne! minä ainakin olin raskaana kipeämpi kuin koskaa! yllättäen viimeiset viikot äitiysloman alettua olivat helpoimmat ja ehdin vähän nauttiakin raskaudesta. mun on pitänyt ties kuinka kauan kirjoittaa tarvikepohdiskeluusi omia kokemuksia, mutta meidän taapero aina osallistuusiihen liian aktiivisesti...mutta yritän vielä. mun blogissa olisi muuten sua ehkä kiinnostava arvonta!

    VastaaPoista