keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Terveisiä Lapista!


Talviloma, vuokramökki, suuret suunnitelmat - ja sänkyyn kaatava flunssa. Molemmilla. Voisiko tämä enää huonommaksi mennä? Eipä kai juurikaan. En ole hiihtänyt enkä lumikenkäillyt. Tänään käytin sentään jo koiria pissalla, wau!

Hieman halvemmalla (ja vähemmällä vaivalla) olisi voinut sairastaa kotona. Nyt vedämme pitkää tikkua siitä kumpi saa ajaa kotiin lauantaina. No, menee se loma näinkin.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Se kaaaauhea äitiyspakkaus

Tänään koitti minun jouluni, kun äitiyspakkaus 2015 näki päivänvalon. Olin jo odottanut tätä julkistamista pitkään, varmaan siitä lokakuusta saakka :D




Minulle itselleni on ollut aina itsestäänselvyys että valitsen pakkauksen rahallisen avustuksen sijaan. En niinkään mieti taloudellista puolta (140 e vs. 450 e edestä tavaraa), vaan kyseessä on lähinnä periaate. Minusta on aivan mahtavaa että Suomessa jokainen syntyvä lapsi toivotetaan tervetulleeksi laatikollisella tarpeellista tavaraa. En voi väittää että olisin aina hihkunut riemusta vaatteiden kuosien suhteen, mutta hei oikeasti, jokainen pieni lapsi saa päälleen valtion lahjoittamana lämpimät vaatteet ja tarpeellisia hoitotarvikkeita. Ei minun mielestäni mikään pikkujuttu. Tietenkin toisissa talouksissa tämä pakkaus tulee oikeasti ihan rahallisestikin tarpeeseen, mutta minä näen tämän mahtavana etuna ja lahjana. En niinkään koe että minun lapseni vaatetus pohjautuu pakkauksen valikoimaan, mutta me saamme upean lahjan valtiolta.







Ja sitten niistä kuoseista. Tykkäsin vuoden 2014 pakkauksesta paljon, niin paljon että meinasin aivan kyselemättä laittaa viikko sitten pakkauksen hakuun. Minä nyt tietysti muutenkin olen retrokuosien ystävä, joten no problem. Erityisesti pidin Aappa-kuosisesta makuupussista ja retropotkuhousuista jne. Ainut tuote mikä nosti närästyksen suuhun oli toppahaalari. Mielestäni ne runot vaan olivat tökeröitä ja outoja. En olisi jaksanut lukea kaikenmaailman sylihassuja ja hytkymassuja (vai mitä ihmettä ne nyt olivat) päivästä toiseen. Vaikka olisihan sitä haalariakin tullut käytettyä, aivan varmasti :) Haalarista johtuen jäin vielä odottamaan vuoden 2015 pakkausta, ja kyllä kannatti.

Voisin luonnehtia tuota uutta pakkausta sanalla täydellinen <3 Kaikki käy, aivan ihania! Erityisesti arvostan tuota haalarin muunneltavuutta, samoin sitä että on jaksettu satsata tuohon pöllökuosiin ja kasata tyylillisesti ehjä kokonaisuus.




Makuuupussi on ihana! Tulee mieleen joku hauska Marimekon kuosi. Joten kiitos, Suomen valtio! Lahja on ihana, tässä taloudessa tulee varmasti joka ainut tuote käyttöön.


Ja se laatikko vaan on niin hellyttävä, todellakin tykkään!



Ps. Jos et tykännyt, ole hiljaa, lopeta valittaminen ja valitse se rahallinen versio ;)

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kuolevaisia ajatuksia

Elämän häilyväisyys ja arvaamattomuus ovat olleet taas mielessä. En edelleenkään voi tuudittautua ajatukseen elävästä tai varsinkaan terveestä lapsosesta. Elämässä sattuu ja tapahtuu kammottavia asioita, miksi juuri minulle voisi käydä hyvin? Eräs ystäväni totesi kirkkain silmin että ei hän edes tiennyt että lapsia voi kuolla kohtuun. Miten joku voi elää noin naivissa kuplassa? Miten kukaan voi olettaa että kaksi viivaa tikussa tarkoittaa onnellista loppua? Tai että ehkäisyn pois jättäminen tarkoittaa automaattisesti raskautta. Minä odotin viisi vuotta niitä kahta viivaa tikkuun. Ja viimein viivat saatuani päädyin revenneen munajohtimeni kanssa leikkauspöydälle.

Miehen mielestä olen ajatusteni keskellä pessimisti. Omasta mielestäni olen realisti. Tai sanotaanko että olen mieluummin hereillä ja jopa vähän varuillani kuin odotan ja oletan kaiken menevän hienosti ja tulen sitten yllätetyksi "housut nilkoissa".

Varuillaan olosta huolimatta uskallan jo vähän toivoa. En myöskään jätä esimerkiksi hankintoja tekemättä vauvalle pelon vuoksi. Minä en varsinaisesti pelkää, minä vain haluan jollain tasolla valmistautua pahimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon.

Ihminen on erittäin kuolevainen otus, kovin isoa vikaa ei tarvitse ilmaantua kun elämä lakkaa, ennen tai jälkeen syntymän.

torstai 12. helmikuuta 2015

Kantovälinepohdintaa

Me liikumme paljon. Ja yleensä hoidettujen reittien ulkopuolella, usein umpimetsässä. Neljän tai kolmen koiran kanssa. Nämä seikat johtavat siihen lopputulokseen, että me tarvitsemme jonkinlaisen kantovälineen vaunujen lisäksi.

Alkuun ajattelimme hankkia trikoisen kantoliinan. Luulin, että liinan hankinta on jotenkin helppoa, ei tarvita kuin trikoinen kantoliina. Mutta voi, miten väärässä olinkaan! Olisiko paras Hug-a-bub, Tricot Slen, vai joku kotimainen käsityö kuten Kimperi tai Myllymuksut? Entä paljonko käytetystä liinasta viitsii maksaa? Oikeasti suurin pohdinta tässä nyt taitaa olla tuo kuosikysymys. Jotain kivaa, värikästä ja retrohtavaa. Vaiko sittenkin yksivärinen ja hillitympi? Onko tumma väri kesällä jotenkin kuumempi kuin vaaleampi? Sellainen taskullinen malli kuten Hug-a-bub tai Kimperi, vai ilman taskua? Olen jotenkin nyt fiksautunut noihin Kimperin malleihin.

Tämä voisi olla "se oikea" <3 kuva täältä
Trikooliinavaiheen jälkeen seuraava hankinta taitaa olla kantoreppu. No, Manduca vai Tula? Argh, miten tämä voi olla näin hankalaa? Olisi kai helpompaa jos olisin sellainen ihminen joka vain kävelee kauppaan ja ostaa ensimmäisen vastaantulevan tuotteen. Mutta kun se tuotevertailu on niin kivaa..

tiistai 10. helmikuuta 2015

Synnytys mielessäin

Parin viime päivän ajan olen pohtinut synnytystä. Olen aina suhtautunut synnytykseen ja syntymään suurella mielenkiinnolla, olihan yksi uravaihtoehdoistani aikanaan kätilön ammatti. No, neulakammoisena ihmisenä se kaatui sitten omaan mahdottomuuteensa.

Aiemmat ajatukseni synnytyksestä olivat mallia "kaikki mahdollinen puudute minulle, kiitos!". Enemmän asioita tutkittuani olen kuitenkin kallistumassa (ainakin näin ajatuksen tasolla) luonnonmukaisemman homman kannalle. Asioihin perehdyttyäni olen selvillä myös niistä puudutteiden haittavaikutuksista ja siitä miten yksi asia usein johtaa toiseen, ja lopulta ollaankin jo imukupin kanssa läheisissä tekemisissä.

Mikään fanaatikko en ole, ja mieleni on edelleen avoin kaikille vaihtoehdoille. Haluaisin kuitenkin kokeilla mihin oma kehoni pystyy ja miten synnytys etenee luonnollisesti. Toiveenani olisi siis välttää mahdollisimman pitkälle rajuja lääkityksiä (alkuvaiheen Panadolia ja ilokaasua en laske lääkkeiksi :D ) ja toimenpiteitä synnytyksen aikana. En haluaisi myöskään olla kytkettynä liikaa piuhoihin jotka estävät liikkumista ja veden (suihku tai allas) hyödyntämistä rentoutumisessa.

Tiedän, että näitä asioita on erittäin helppoa pohtia nyt, kun asia ei ole (toivottavasti) vielä aikoihin ajankohtainen. Tiedän kuitenkin myös sen, että jos en nyt selvitä vaihtoehtoja ja perehdy (ja jotenkin henkisesti valmistaudu) lääkkeettömään synnytykseen, päädyn ottamaan sen epiduraalin. Eniten toivon sitä, että meidän kohdalle osuu kätilö joka ymmärtää ja tukee minua toiveissani.

Kipu tai kivunsieto eivät ole minulle mitenkään vieras asia. Olen kärsinyt sellaisista kuukautiskivuista viimeiset 17 vuotta, että vaivun niiden aikana aina synnytysregression kaltaiseen tilaan ja hoidan itseäni kuumassa suihkussa maaten. Kas kun mitkään lääkkeet eivät pysy sisällä jatkuvan oksentamisen ja ripuloinnin vuoksi. Synnytyskivut eivät voi olla enää tuon pahempia, sillä seuraavaksi lähtee taju. Vai voivatko?

lauantai 7. helmikuuta 2015

Vauvaneuleita

Joulun nurkilla sain entisen toimintatarmoni taas takaisin ja sitä myöten neulomisen käyntiin. Aiemmin esittelinkin jo muutamat aikuisten sukat, mutta tein minä poikasellekin jotain.



Perinteiset tossut ja myssy valmistuivat Dropsin BabyAlpaca Silk-langasta. Työn alla on lisäksi kietaisujakku samaisesta langasta. Mielestäni paras tossuohje löytyy täältä, vaikka en yleensä juurikaan käytä Novitan ohjeita. Myssyn kanssa saikin säveltää vähän enemmän, mutta ihan hyvä siitäkin tuli. Lankana tuo silkki-alpakka on aivan ihana pehmeää, tosin alpakan takia valmis neulepinta meinaa vähän säikeistyä ja pörrööntyä. Luulisin että silkki-alpakka-asu menee kesälläkin vastasyntyneelle eikä ole liian kuuma.

Vauvaneuleet ovat suuremmalta osin painottuneet tuonne vaippa-akselille. Villahousuja on jo useat sekä valmiina että työn alla. En oikein saa inspiraatiota muihin neuleisiin, minun on vähän vaikea hahmottaa mitä neulottua sitä vielä tarvitsee. Äitini neuloo kuitenkin viltin, uskoisin että se tulee kovaan käyttöön.

Vinkkejä ja neuleideoita vauvalle otetaan siis vastaan!

torstai 5. helmikuuta 2015

Kehon muutoksista

Ennen raskautta (raskauksia) minua hieman mietitytti tulevat vartalonmuutokset ja painonnousu. Olen muutama vuosi sitten tehnyt ison elämäntaparemontin ja pudottanut siinä sivussa 15 kg ylipainoa. Saavutetuissa mitoissa pysyminen oli minulle kohtuullisen helppoa, kunhan vain katsoi mitä suuhunsa laittoi ja pysyi liikkeessä. Ison urakan tehtyäni en vaan voinut nyt ajatella että "tulee mitä tulee, raskaudestahan se vaan johtuu", vaan halusin pysyä terveellisissä syömisissä ja välttää ns. turhaa läskiä.

Olin etukäteen varma että kroppani kerää mahdottomasti läskiä itseensä, ja alkuun se siltä kyllä näyttikin. Ensimmäiseen neuvolaan mennessä olin nostanut painoani huimat kolme kiloa. Ahdisti, kyllä! Toki kroppani oli vielä aika sekaisin leikkauksesta ja edellisestä raskaudesta, joten ymmärrän kyllä miksi painoa kertyi. Ja alussa minua vaivasi tolkuton nälkä ja sen kaverina huono olo, eli syödäkin piti, ja usein. Oma ruokavalioni ei ollut aivan järkevimmästä päästä vaikka perusterveellisesti söinkin, herkkuja vaan meni liikaa ja liikunta oli aivan minimissä väsymyksen takia.

Nyt 21. raskausviikolla olen ollut herkkulakossa jo reilun kuukauden. Ei palaakaan suklaata, karkkia, ei edes tikkareita. Ei keksejä, ei pullaa, ei sipsiä. Täytekakkua olen syönyt kahdesti kun töissä oli juhlat. Olen pysynyt kurissa helposti, ei ole tehnyt tiukkaakaan. Oman lisänsä on luonnollisesti tehnyt liikunnan ja yleisen arkiaktiivisuuden lisääminen, apuvälineenä tässä on toiminut Garmin Vivofit. Varsinaisia lenkkejä en pysty kipeytyvillä lonkillani tekemään, mutta kerään arkiaktiivisuudesta reilut 10 000 askelta päivässä. Ja tämä kaikki näkyykin sitten positiivisena painokehityksenä: Tähän mennessä painoni on noussut ensimmäisen neuvolan jälkeen 1,5 kg, joista kahden viimeisimmän neuvolan välissä vain 100g :) Tuntui kieltämättä hyvältä kun sain homman taas hallintaan. Ruokaa syön normaalisti, tottakai! Pitäähän vauvalla olla rakennusaineita.

Muuten olen ollut muuttuvasta kehostani enemmän kuin iloinen. Rakastan tätä mahaa eivätkä suurentuneet rinnatkaan haittaa minua yhtään ;) Kasvava maha ei siis ahdista enkä suhtaudu siihen mitenkään kieroutuneesti. Se on toiseksi parasta mitä minun elämässäni on tähän mennessä tapahtunut! <3

tiistai 3. helmikuuta 2015

ImseVimse - tuunaus

Olin haalinut nettikirppikseltä 10 kpl hyvin palvelleita ImseVimse-flanelletteja nb-koossa. Hintaa kertyi 5,50e+postikulut. Posti tästä taisi siis eniten netota..

Nämä vaipat kaipasivat tuunausta, sillä näissä ei ollut minkäänlaisia kiinnityksiä (tarkoitettu käytettäväksi IV:n oman pul-kuoren kanssa) ja imukin loppuu kuulemma suht. nopeasti. Pohjatyön tein lukemalla Kestovaippainfosta ja muutamista blogeista vinkkejä näiden vaippojen virittelyyn. Osa oli laittanut nepit, osa tarrat, nauhojakin olivat monet kiinnittäneet. Itse ajattelin ratkaista kiinnitysongelmat näpsyllä ja päädyin päällystämään nämä joustofroteella, näpsyhän tarttuu joustofroteeseen kiinni. Tarrojakin harkitsin, mutta ajattelin ottaa tällaisen tarrattomankin vaippamallin käyttöön. Tarrallisia vaippoja meillä on jo runsaasti.

Joustofroteet tilasin Myllymuksujen alesta, järkyttävän rumia, tai siis ihanan retroja ;) Oikeasti tykkään :) Ensin ajattelin surauttaa koko sisäpuolen peitoksi kuivaliinaa, mutta päädyin lopulta vain päällystämään imuläpän päällipuolen. Imuläpät saivat kaverikseen kerroksen käytössä palvellutta mahdottoman paksua käsipyyhefroteeta.

Projektin aloitin ratkomalla vaipoista tuotemerkit ja imuläpät irti. Seuraavaksi piirsin vaipasta summittaisen kaavan ja leikkasin joustofroteet kaavan mukaan. Tuotemerkit ompelin seuraavaksi kiinni joustofroteeseen, ja sitten tikkasin vaipan ja joustofroteen yhteen suoralla ompeleella. Olin jättänyt joustofroteet n. 0,5 cm leveämmiksi kuin vaippa, joten minun tarvitsi leikata saumurilla pois vain ylimääräinen joustofrotee ja kone ei tukehtunut. Joustofrotee-flanelli-yhdistemä ei ollut saumurin mieleen, piti vähän säätää jotta sai tikin pysymään kasassa. Minun (äitini) saumuri suostui yhteistyöhön vasta kun käänsin joustofroteen päälle ja flanellin alapuolelle. Piti siis ajella vähän sokkona kun ei nähnyt missä kapeamman flanellin reuna menee. Hyvä tuli silti! :)


Seuraavaksi otin imuläpät käsittelyyn. Ne saivat alleen kerroksen paksua käsipyyhefroteeta ja päälleen kerroksen kuivaliinaneulosta. Pitkään mietin laitanko pyyhefroteen peittoon kuivaliinalla, mutta laiskuus voitti. En ole ihan varma pystynkö elämään tuon vihreäruutuisen froteen kanssa, vaikka se alapuolelle jääkin ;)
Lopuksi kiinnitin imuläpän vaipan etureunaan suoralla ompeleella. Ja hyvä tuli! :) Eiköhän nämä käyttöön mene, luulisin että tuo paksu frotee lisää imua, ja ainahan tuon läpän alle voi laittaa irtoimun.

maanantai 2. helmikuuta 2015

Hartan Topline X

 Hartanit saapuivat meille kaksi päivää tilauksen jälkeen. Seuraavana päivänä tilauksesta paketti oli jo tullut, mutta emme vaan ehtineet Matkahuoltoon. Piti siis malttaa mielensä vielä yhden yön yli.

Malttamattomana ihmisenä kasasin vaunut heti ja testasin että kaikki toimii kuten pitääkin. Ja toimiihan ne :) Huolellisen tutkimisenkaan jälkeen en ole löytänyt mitään moitittavaa, kaikki osat tuntuvat olevan järkevästi suunniteltuja ja viimeistely on laadukasta.

Omaan makuuni vaunut ovat juuri sopivan jämäkät ja painavat ja uskoisin että ne rullaavat ulkona kelistä riippumatta todella hyvin. Tämän kevyemmillä vaunuilla en uskaltaisi lähteä koiran/koirien ja vauvan kanssa lenkille.

Istuinosa on tilava, edelleen jaksan ihmetellä kuomun korkeutta. Näissä vaunuissa ei kyllä ensimmäisenä tule korkeussuunnassa lapselle ahdasta!

 
Pehmeä kantokassi on - noh - pehmeä kantokassi. Eiköhän tuo hyvin tule asiansa ajamaan sen ajan mitä sitä tarvitaan. Kantokassi muuntuu jatkossa lämpöpussiksi hyvin kätevästi. Ehkä hankimme tosiaan sen jatkoperän talveksi jotta vaunut muuttuvat vähän suojaisemmaksi ja lämpimämmäksi.

Huomasin muuten että tämä tismalleen sama kuosi on mukana myös vuoden 2015 mallistossa, täydellä hintaa toki! ;)

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kestävää kehitystä


Jo ennen kuin olin tehnyt ensimmäistäkään plussatestiä, olen ollut sitä mieltä että tulen käyttämään lapsellani kestovaippoja. Koska mieskään ei ole vastustanut asiaa, olen nyt ryhtynyt tuumasta toimeen.

Oma filosofiani kestojen käyttöön ei ole mikään maailmoja syleilevän vihreä ekologinen ajattelu, vaan lähinnä puhdas järjen käyttö. Jos vaippailun voi hoitaa pienemmällä rahasummalla ja uudelleen käytettävillä vaipoilla, miksi en tekisi sitä? Toki ison osan tekee myös ompeluharrastuksen valjastaminen vaippailuun ja sitä kautta tietynlainen halu päästä mahdollisimman halvalla. Kestoilufilosofiaa tukee oma kestoside-taustani. Olen käyttänyt on-off-mentaliteetilla melkein 10 vuotta kestositeitä, itse ommeltuja tietysti!

Tsi-sisätäyttöjä Marimekon trikoosta ja vanhasta trikoopaidastani.
Tiedän kyllä että vaippojen peseminen ja huoltaminen on vaivalloisempaa kuin kertisvaipan kääräisy roskiin, mutta uskon että kyseessä aika pitkälle myös asenne ja ns. tahdon asia. Ja toisaalta, konehan ne vaipat pesee. Tietenkin olen valmis joustamaan periaatteesta jos lapsen hyvinvointi sitä edellyttää, esim. allergiat tms. Mutta (ainakaan tässä järjessä) en suostu joustamaan vaippailusta oman mukavuudenhaluni vuoksi.

Olen kuluttanut vuosien varrella valehtelematta kymmeniä, jos en satoja tunteja tutkien vaippoja, malleja, kaavoja, eri materiaaleja ja hyväksi havaittuja vinkkejä. En koe siis tässäkään asiassa olevani aivan aloittelija.

Kirppisten satoa
Eri vaihtoehtoja tutkittuani olen lähtenyt liikkeelle yhdistelmästä sisävaippa ja kuorivaippa. Olen ommellut valmiiksi nb- ja s-kokoisia sisävaippoja täyttöaukolla. Kaavoina olen käyttänyt netistä löytyviä ilmaiskaavoja ja valmiista teollisesta vaipasta piirrettyä kaavaa. Olen ottanut onkeeni viisaampien ohjeista ja tehnyt useampaa erilaista mallia ja kokoa, sillä en voi vielä tietää tulokkaan ruumiinrakennetta. Voisin kuitenkin arvella että mitään mahdottoman isoa ja jykevää pullukkaa meille ei ole tulossa. Kuvittelisin että sisävaippa ja villahousut-yhdistelmällä ei ole niin väliä mallilla, pääasia että reisikuminauhat on riittävän tiukalla. Vaippaa täytyy joka tapauksessa vaihtaa alussa tiuhaan.

Tekemieni vaippojen lisäksi olen ostanut nettikirppiksiltä muutamia käytettyjä sisävaippoja. Oma lukunsa ovat ostamani Imse Vimsen nb-kokoiset flanelletet, jotka aion tuunata käyttökelpoisemmiksi. Niistä tulee varmaankin ihan oma postauksensa :) Sisävaippojen lisäksi meille on tulossa iso pino Ruskovillan harsoja, käytettyinä tietysti! ;)

Kuorivaipoiksi meille on haalittu muutama pieni pul-kuori, mutta enemmän aion painottaa villahousujen käyttöä. Niitä on mukava neuloa erilaisista käyttöön sopivista langoista telkkaria katsellessa. Yhden villakuorenkin väsäsin.

Vasemmalla nb-kokoiset Tiuhtikset Novitan Suomivillasta, ylhäällä Ottobre-pöksyt Novita Joki-langasta. Alhaalla Kestovaippainfosta löytyneestä villakuoren ohjeesta muokattu oma sovellus. Lankana Novita Joki.
Tiedän että tiettyä enempää en voi vielä varautua vauvan vaipattamiseen juurikin noiden tulokkaan rakenteellisten seikkojen vuoksi, mutta sen tiedän että kun vaippoja on tarpeeksi valmiina, niitä on "pakko" käyttää. Tunnen itseni sen verran hyvin, että mikäli vaippoja ei ole tarpeeksi tai homma ontuu jotenkin muuten, meno lipsahtaa hyvin nopeasti raiteille "ei yksi (tai tuhat ja yksi) kertisvaippa nyt  mitään haittaa". Siksi haluan että minulla on valmiina ainakin riittävä määrä vaippoja harsoja ja villahousuja.

Maitokakkavaihe on siis tarkoitus mennä harsoilla/sisävaipoilla ja (villa)kuorilla, mutta jahka reisiin tulee jykevyyttä lisää (ja sinapit alkavat pysyä kasassa) siirtynemme pul-pintaisiin taskuvaippoihin erillisine imuineen. Yövaipatusta en jaksa vielä edes miettiä, ehkä menemme kertseillä. Riippuu ihan pissan, kakan, yöunien ja energian määrästä :)